Route Coloniale 4:n taistelu
| Route Coloniale 4:n taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Indokiinan sotaa | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
Route Coloniale 4:n taistelu oli Indokiinan sodan aikainen taistelu Ranskan ja Việt Minhin joukkojen välillä Kiinan vastaisen rajan mukaisen Route Coloniale 4:n hallinnasta 16. syyskuuta – 18. lokakuuta 1950. Taistelut päättyivät ranskalaisten tappioon.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Route Coloniale 4 eli RC-4 oli ranskalaisten rakennuttama Ranskan Indokiinan ja Kiinan vastaisen rajan mukaisesti kulkeva maantie Tonkinissa, joka yhdisti syrjäisiä sotilastukikohtia Cao Bằngissa, Đông Khêssa, Thất Khêssa ja Lạng Sơnissa. Kapeaa hiekkatietä reunusti tiheä viidakko ja kukkulat. Việt Minhin joukkoja oli kesäkuussa 1950 siirtynyt Kiinan puolelle rajaa, jossa kenraali Võ Nguyên Giápin johdolla alettiin suunnitella RC-4:n valtausta samalla, kun joukot saivat koulutusta ja aseistusta.[1]
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Việt Minhin hyökkäys alkoi 16. syyskuuta 1950. Vietnamilaiset kutsuivat hyökkäystään rajakampanjaksi. Ensimmäinen kohde oli Đồng Khê, joka kukistui tykistön ja ihmisaaltoiskujen paineessa. Ranskan Indokiinan joukkojen komentaja kenraali Marcel Carpentier määräsi tien sotilastukikohdat evakuoitavaksi.[1]
Đồng Khên valtauksen jälkeen vielä samana päivänä ranskalaiset lähettivät RC-4 -tietä pitkin 3 000:n sotilaan osaston Lạng Sơnista pitkin eversti Marcel Le Pagen johdolla. Tavoitteena oli avustaa ensimmäisenä evakuoitavaa Cao Bằngin varuskuntaa. Hitaasti tietä pitkin etenevä ranskalainen kolona väijytettiin useampaan otteeseen. 2. lokakuuta sotilaat määrättiin jatkamaan viidakkoa pitkin jalan ja vallattu Đồng Khê kierrettiin. Joukot joutuivat kuitenkin nopeasti Việt Minhin joukkojen piirittämäksi.[1]
Cao Bằngissa eversti Pierre Chartonin komentama 1 600:n miehen varuskunta alkoi evakuoida tukikohtaansa 3. lokakuuta. Charton yritti vetäytyä määräysten vastaisesti mukanaan varuskunnan ajoneuvot ja muut varusteet. Kun lopulta Charton sai tiedon Le Pagea uhkaavasta tuhoutumisesta, Charton tuhoututti ajoneuvonsa ja jatkoi jalan viidakkoon tavoittaakseen Charton Le Pagen joukot. 7. lokakuuta kohdattiin Le Pagen joukkojen rippeet, joiden oli onnistunut murtautua saartorenkaan lävitse. Le Pagen ja Chartonin yhdistyneet joukot tuhoutuivat kuitenkin edelleen Việt Minhin tykistötulessa ja ihmisaaltohyökkäyksissä. Vain muutamien onnistui paeta.[1]
Muutaman päivän kuluttua tuhottiin myös Thất Khêsta vetäytyvä ranskalainen kolona. Viimeinen ranskalainen tukikohta RC-4:n varrella oli Lạng Sơn, joka evakuoitiin yöllä 17.–18. lokakuuta.
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskalaiset olivat kärsineet RC-4:n taistelujen aikana raskaat tappiot. Noin 6 000 sotilasta oli kaatunut tai haavoittunut. Ranskalaiset olivat lisäksi menettäneet noin 450 kuorma-autoa ja Việt Minhin divisioonan tarpeita vastaavan määrän muita varusteita. Giáp oli saanut joukkoineen aloitteen, turvannut huoltoreittinsä Kiinaan ja eteni taistelujen jälkeen edelleen etelään uhaten Hanoita ja Punaisenjoen suistoa.[1]
Ranskalaisten joukkojen komentaja Marcel Carpentier korvattiin tappion jälkeen kenraali Jean de Lattre de Tassignilla. Sota oli kuitenkin RC-4: taistelujen jälkeen jo käytännössä menetetty.[1]